koostaa

Suomi

Verbi

koostaa (53) (taivutus[luo])

1. (kirjallisuus) muodostaa kokoamalla otteita eri lähteistä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoːst̪ɑːˣ/
• tavutus: koos‧taa

Etymologia

• substantiivi koko (heikko vartalo koo- + pääte -staa)

Käännökset

1. muodostaa eri lähteitä yhdistämällä

englanti: compile espanja: recopilar

esperanto: kompili ruotsi: kompilera

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: koosteinen
• substantiivit: koostaja, koostaminen, kooste, koosto

Aiheesta muualla

• koostaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 256 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa