koraali

Katso artikkeli Koraali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

koraali (6)

1. (musiikki) eri aikakausina eri kirkkokunnissa erilaisia muotoja saanut kirkkolaulu. Koraali on myös virren sävelmä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkorɑːli/
• tavutus: ko‧raa‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koraali	koraalit
genetiivi	koraalin	koraalien koraaleiden koraaleitten
partitiivi	koraalia	koraaleita koraaleja
akkusatiivi	koraali; koraalin	koraalit
sisäpaikallissijat
inessiivi	koraalissa	koraaleissa
elatiivi	koraalista	koraaleista
illatiivi	koraaliin	koraaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koraalilla	koraaleilla
ablatiivi	koraalilta	koraaleilta
allatiivi	koraalille	koraaleille
muut sijamuodot
essiivi	koraalina	koraaleina
translatiivi	koraaliksi	koraaleiksi
abessiivi	koraalitta	koraaleitta
instruktiivi	–	koraalein
komitatiivi	–	koraaleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	koraali-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. musiikki: eri aikakausina eri kirkkokunnissa erilaisia muotoja saanut kirkkolaulu. Koraali on myös virren sävelmä

englanti: chorale espanja: coral ranska: choral ruotsi: koral

saksa: Choral m. unkari: korál venäjä: хорал viro: koraal

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

koraalialkusoitto, koraalikirja, koraalisävelmä, urkukoraali

Aiheesta muualla

• koraali Kielitoimiston sanakirjassa