kostute

kostute (48-C)

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

verbi kostuttaa (heikko vartalo kostuta- ) + johdin -e

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kostute	kostutteet
genetiivi	kostutteen	kostutteiden kostutteitten
partitiivi	kostutetta	kostutteita
akkusatiivi	kostute; kostutteen	kostutteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kostutteessa	kostutteissa
elatiivi	kostutteesta	kostutteista
illatiivi	kostutteeseen	kostutteisiin kostutteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kostutteella	kostutteilla
ablatiivi	kostutteelta	kostutteilta
allatiivi	kostutteelle	kostutteille
muut sijamuodot
essiivi	kostutteena	kostutteina
translatiivi	kostutteeksi	kostutteiksi
abessiivi	kostutteetta	kostutteitta
instruktiivi	–	kostuttein
komitatiivi	–	kostutteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kostuttee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kostutet-

Suomi