kotelo

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Kotelo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kotelo (2)

  1. esineiden kuljetuksessa tai säilytyksessä käytettävä suojus tai jäykkä rasia
    Laita silmälasit koteloon!
    Cowboy veti revolverin kotelosta.
    Kotelo, jossa kannetaan nuolia, on viini.
    Polttimot pakattiin yksittäin pahvisiin koteloihin.
  2. teknisen laitteen kiinteä suojakuori
    Tietokoneiden kotelot valmistetaan usein pellistä.
    Sähkölaitteiden kotelot ovat usein muovia.
  3. (biologia) hyönteisen täydellisen muodonmuutoksen aikuis- ja toukka-asteen välisessä lepoasteessa oleva yksilö
  4. kotelokoppa
  5. (slangia) pää (kehon osa), päänuppi

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkot̪elo/
  • tavutus: ko‧te‧lo

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

avainkotelo, itiökotelo, kainalokotelo, kaiutinkotelo, kantokotelo, korttikotelo, koteloaste, kotelokaihi, kotelokehto, kotelokoppa, kotelomalja, kotelosieni, kynäkotelo, munakotelo, nuolikotelo, pahvikotelo, pistoolikotelo, revolverikotelo, saippuakotelo, savukekotelo, silmälasikotelo, suksikotelo, suojakotelo, tumakotelo, viulukotelo

Aiheesta muualla

  • kotelo Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 700 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads