kovertaa

Suomi

Verbi

kovertaa (54-K)

1. kaivertaa (koveraksi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoʋert̪ɑːˣ/
• tavutus: ko‧ver‧taa

Etymologia

• adjektiivi kovera^[1] (taivutukseen kuulumaton konsonanttivartalo kover- + pääte -taa)

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• kupertaa

Aiheesta muualla

• kovertaa Kielitoimiston sanakirjassa