kovis

Suomi

Substantiivi

kovis (39)

1. (puhekieltä) kovanaama

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoʋis/
• tavutus: ko‧vis

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kovis	kovikset
genetiivi	koviksen	kovisten koviksien
partitiivi	kovista	koviksia
akkusatiivi	kovis; koviksen	kovikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	koviksessa	koviksissa
elatiivi	koviksesta	koviksista
illatiivi	kovikseen	koviksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koviksella	koviksilla
ablatiivi	kovikselta	koviksilta
allatiivi	kovikselle	koviksille
muut sijamuodot
essiivi	koviksena	koviksina
translatiivi	kovikseksi	koviksiksi
abessiivi	koviksetta	koviksitta
instruktiivi	–	koviksin
komitatiivi	–	koviksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kovikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kovis-

Käännökset

1. kovanaama

Ks. kovanaama

Aiheesta muualla

• kovis Kielitoimiston sanakirjassa