kranssi

Suomi

Substantiivi

kranssi (5)

1. seppele
2. seppelettä muistuttavaksi letitetty renkaanmuotoinen pullapitko
3. kampaus, jossa hyvin pitkä poninhäntä on palmikoitu päälaen kiertäväksi kehäksi

Ääntäminen

• IPA: [ˈkrɑnsːi]

Tavutus

• tavutus: krans‧si

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kranssi	kranssit
genetiivi	kranssin	kranssien (kranssein)
partitiivi	kranssia	kransseja
akkusatiivi	kranssi; kranssin	kranssit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kranssissa	kransseissa
elatiivi	kranssista	kransseista
illatiivi	kranssiin	kransseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kranssilla	kransseilla
ablatiivi	kranssilta	kransseilta
allatiivi	kranssille	kransseille
muut sijamuodot
essiivi	kranssina	kransseina
translatiivi	kranssiksi	kransseiksi
abessiivi	kranssitta	kransseitta
instruktiivi	–	kranssein
komitatiivi	–	kransseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kranssi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• (seppele) ovikranssi, joulukranssi
• (pullapitko) juhlakranssi, joulukranssi

Aiheesta muualla

• kranssi Kielitoimiston sanakirjassa