kriteeri

Suomi

Substantiivi

kriteeri (6)

1. arvosteluperuste, valintaperuste

   Mitä tulisi käyttää kriteereinä tutkielman arvostelemisessa?

   Valinnassa tärkeimmäksi kriteeriksi muodostui hinta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkrit̪eːri/
• tavutus: kri‧tee‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kriteeri	kriteerit
genetiivi	kriteerin	kriteerien kriteereiden kriteereitten
partitiivi	kriteeriä	kriteereitä kriteerejä
akkusatiivi	kriteeri; kriteerin	kriteerit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kriteerissä	kriteereissä
elatiivi	kriteeristä	kriteereistä
illatiivi	kriteeriin	kriteereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kriteerillä	kriteereillä
ablatiivi	kriteeriltä	kriteereiltä
allatiivi	kriteerille	kriteereille
muut sijamuodot
essiivi	kriteerinä	kriteereinä
translatiivi	kriteeriksi	kriteereiksi
abessiivi	kriteerittä	kriteereittä
instruktiivi	–	kriteerein
komitatiivi	–	kriteereine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kriteeri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

muinaiskreikan ριτήριον (kritēs) mielipide, päätös, (krīnein) erottaa (filosofian) määritelmä

Käännökset

1. arvosteluperuste

englanti: criterion ranska: critère m.

ruotsi: kriterium venäjä: критерий

Liittyvät sanat

• kriteeristö

Aiheesta muualla

• kriteeri Kielitoimiston sanakirjassa