krom

Esperanto

Prepositio

krom

1. paitsi

Hollanti

Adjektiivi

krom

1. käyrä, vääntynyt
2. omituinen, vääristynyt

Verbi

krom

1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan preesens verbistä krommen
2. (taivutusmuoto) yksikön imperatiivimuoto verbistä krommen

Ruotsi

Substantiivi

krom n. (yks. määr. kromet[luo], ei monikkoa)

tai

krom yl. (yks. määr. kromen[luo], ei monikkoa)

1. kromi

Turkki

Substantiivi

krom -mu

1. kromi