kuoppa

Suomi

Substantiivi

kuoppa (10-B)

1. maahan kaivettu syvennys tai reikä
2. tien kantavaan kerrokseen syntynyt reikä
3. maakellari

   Viime talvena perunat säilyivät hyvin kuopassa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuo̯pːɑ/
• tavutus: kuop‧pa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuoppa	kuopat
genetiivi	kuopan	kuoppien (kuoppain)
partitiivi	kuoppaa	kuoppia
akkusatiivi	kuoppa; kuopan	kuopat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuopassa	kuopissa
elatiivi	kuopasta	kuopista
illatiivi	kuoppaan	kuoppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuopalla	kuopilla
ablatiivi	kuopalta	kuopilta
allatiivi	kuopalle	kuopille
muut sijamuodot
essiivi	kuoppana	kuoppina
translatiivi	kuopaksi	kuopiksi
abessiivi	kuopatta	kuopitta
instruktiivi	–	kuopin
komitatiivi	–	kuoppine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kuopa-
vahva vartalo	kuoppa-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kaivettu syvennys

englanti: pit espanja: hoyo, foso italia: fossa kroatia: rupa f., jama f. ranska: fosse f.

ruotsi: grop saksa: Grube f. tšekki: jáma turkki: çukur venäjä: яма

2. reikä tiessä

englanti: pothole

turkki: çukur

3. maakellari

Ks. maakellari

Liittyvät sanat

• kaivanto

Johdokset

• adjektiivit: kuoppainen
• substantiivit: kuopanne
• verbit: kuopata, kuopia, kuoppaantua, kuoppautua

Yhdyssanat

hammaskuoppa, harjukuoppa, hiekkakuoppa, hymykuoppa, ilmakuoppa, istutuskuoppa, kainalokuoppa, kranaatinkuoppa, kranaattikuoppa, kuoppaistutus, kuoppakauha, kuoppakorotus, kuoppamäki, leukakuoppa, maakuoppa, nappikuoppa, niskakuoppa, nivelkuoppa, nälkäkuoppa, palkkakuoppa, perunakuoppa, pyyntikuoppa, salakuoppa, silmäkuoppa, sorakuoppa, sudenkuoppa, vesikuoppa

Aiheesta muualla

• kuoppa Kielitoimiston sanakirjassa
• kuoppa Tieteen termipankissa