kust

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Hollanti

Substantiivi

kust m./f. (monikko kusten)

  1. rannikko

Verbi

kust

  1. (taivutusmuoto) verbistä kussen

Ruotsi

Substantiivi

kust yl. (3) (yks. määr. kusten[luo], mon. epämäär. kuster [luo], mon. määr. kusterna [luo])

  1. rannikko

Aiheesta muualla

  • kust Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
  • kust Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Viro

Adverbi

kust

  1. (kysyvä) mistä
    Kust sa tuled?
  2. (relatiivinen) mistä
    Teda ei huvita, kust ma selle raha sain. – Häntä ei kiinnosta, mistä sen rahan sain.

Huomautus

  • viron kieliopin küsiv-siduv sõna[1] [ interrogatiiv-relatiiv ...]

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • kust Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Substantiivi

kust

  1. (runokieltä) sammuminen
    tähtede kust

Liittyvät sanat

Substantiivi

kust

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta kusi
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads