kvantittuminen

Suomi

Katso artikkeli Kvantittuminen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

kvantittuminen (38)

1. teonnimi verbistä kvantittua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kvantittuminen	kvantittumiset
genetiivi	kvantittumisen	kvantittumisten kvantittumisien
partitiivi	kvantittumista	kvantittumisia
akkusatiivi	kvantittuminen; kvantittumisen	kvantittumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kvantittumisessa	kvantittumisissa
elatiivi	kvantittumisesta	kvantittumisista
illatiivi	kvantittumiseen	kvantittumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kvantittumisella	kvantittumisilla
ablatiivi	kvantittumiselta	kvantittumisilta
allatiivi	kvantittumiselle	kvantittumisille
muut sijamuodot
essiivi	kvantittumisena (kvantittumisna)	kvantittumisina
translatiivi	kvantittumiseksi	kvantittumisiksi
abessiivi	kvantittumisetta	kvantittumisitta
instruktiivi	–	kvantittumisin
komitatiivi	–	kvantittumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kvantittumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kvantittumis-

Etymologia

verbi kvantittua + johdin -minen

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kvanttiutuminen, kvanttiintuminen

Aiheesta muualla

• kvantittuminen Tieteen termipankissa