kyborgi

Katso artikkeli Kyborgi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kyborgi (5)

1. olento joka sisältää sekä orgaanisia että mekaanisia osia

Ääntäminen

• IPA: /ˈkyborgi/
• tavutus: ky‧bor‧gi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kyborgi	kyborgit
genetiivi	kyborgin	kyborgien (kyborgein)
partitiivi	kyborgia	kyborgeja
akkusatiivi	kyborgi; kyborgin	kyborgit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kyborgissa	kyborgeissa
elatiivi	kyborgista	kyborgeista
illatiivi	kyborgiin	kyborgeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kyborgilla	kyborgeilla
ablatiivi	kyborgilta	kyborgeilta
allatiivi	kyborgille	kyborgeille
muut sijamuodot
essiivi	kyborgina	kyborgeina
translatiivi	kyborgiksi	kyborgeiksi
abessiivi	kyborgitta	kyborgeitta
instruktiivi	–	kyborgein
komitatiivi	–	kyborgeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kyborgi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• termin kehitti Manfred Clynes vuonna 1960 lyhennelmänä sanoista kyberneettinen ja organismi

Käännökset

1. kyberneettinen organismi

englanti: cyborg

ranska: cyborg m.

Aiheesta muualla

• kyborgi Kielitoimiston sanakirjassa
• kyborgi Tieteen termipankissa