lainasto

Suomi

Substantiivi

lainasto (2)

1. (vanhahtava) kirjasto

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑi̯nɑst̪o/
• tavutus: lai‧nas‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lainasto	lainastot
genetiivi	lainaston	lainastojen lainastoiden lainastoitten
partitiivi	lainastoa	lainastoita lainastoja
akkusatiivi	lainasto; lainaston	lainastot
sisäpaikallissijat
inessiivi	lainastossa	lainastoissa
elatiivi	lainastosta	lainastoista
illatiivi	lainastoon	lainastoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lainastolla	lainastoilla
ablatiivi	lainastolta	lainastoilta
allatiivi	lainastolle	lainastoille
muut sijamuodot
essiivi	lainastona	lainastoina
translatiivi	lainastoksi	lainastoiksi
abessiivi	lainastotta	lainastoitta
instruktiivi	–	lainastoin
komitatiivi	–	lainastoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lainasto-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

sanan laina vartalosta laina- ja suffiksista -sto

Etymologia

Tiivistymä sanasta lainakirjasto.

Aiheesta muualla

• lainasto Kielitoimiston sanakirjassa
• lainasto Suomen murteiden sanakirjassa