laippa

Suomi

Substantiivi

laippa (9-B)

1. putken tai muun sylinterimäisen kappaleen ympärillä oleva rengasmainen uloke, jolla kappale voidaan kiinnittää toisiin kappaleisiin
2. moottorisahan leikkaava uloke, jota teräketju kiertää
3. vesipelti, ikkunapelti
4. (ilmailu) laskusiiveke

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑi̯pːɑ/
• tavutus: laip‧pa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	laippa	laipat
genetiivi	laipan	laippojen (laippain)
partitiivi	laippaa	laippoja
akkusatiivi	laippa; laipan	laipat
sisäpaikallissijat
inessiivi	laipassa	laipoissa
elatiivi	laipasta	laipoista
illatiivi	laippaan	laippoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	laipalla	laipoilla
ablatiivi	laipalta	laipoilta
allatiivi	laipalle	laipoille
muut sijamuodot
essiivi	laippana	laippoina
translatiivi	laipaksi	laipoiksi
abessiivi	laipatta	laipoitta
instruktiivi	–	laipoin
komitatiivi	–	laippoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	laipa-
vahva vartalo	laippa-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. putken tai muun sylinterimäisen kappaleen ympärillä oleva rengasmainen uloke, jolla kappale voidaan kiinnittää toisiin kappaleisiin

englanti: flange

2. moottorisahan uloke

englanti: guide bar, bar

3. vesipelti

englanti: flange

4. laskusiiveke

englanti: flap

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: laipoittaa

Yhdyssanat

kuristuslaippa, laippakytkin, laippaliitos, laipparengas

Aiheesta muualla

• laippa Kielitoimiston sanakirjassa
• laippa Tieteen termipankissa