latinki

Suomi

Substantiivi

latinki (5-G)

1. (puhekieltä) lataus, latautuneisuus

   olla latingissa

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑt̪iŋki/
• tavutus: la‧tin‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	latinki	latingit
genetiivi	latingin	latinkien (latinkein)
partitiivi	latinkia	latinkeja
akkusatiivi	latinki; latingin	latingit
sisäpaikallissijat
inessiivi	latingissa	latingeissa
elatiivi	latingista	latingeista
illatiivi	latinkiin	latinkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	latingilla	latingeilla
ablatiivi	latingilta	latingeilta
allatiivi	latingille	latingeille
muut sijamuodot
essiivi	latinkina	latinkeina
translatiivi	latingiksi	latingeiksi
abessiivi	latingitta	latingeitta
instruktiivi	–	latingein
komitatiivi	–	latinkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	latingi-
vahva vartalo	latinki-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• latinki Kielitoimiston sanakirjassa