latomo

Suomi

Substantiivi

latomo (2)

1. (kirjapaino) osasto, jossa valmistetaan ladokset tekstin painamista varten

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑt̪omo/
• tavutus: la‧to‧mo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	latomo	latomot
genetiivi	latomon	latomojen latomoiden latomoitten
partitiivi	latomoa	latomoita latomoja
akkusatiivi	latomo; latomon	latomot
sisäpaikallissijat
inessiivi	latomossa	latomoissa
elatiivi	latomosta	latomoista
illatiivi	latomoon	latomoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	latomolla	latomoilla
ablatiivi	latomolta	latomoilta
allatiivi	latomolle	latomoille
muut sijamuodot
essiivi	latomona	latomoina
translatiivi	latomoksi	latomoiksi
abessiivi	latomotta	latomoitta
instruktiivi	–	latomoin
komitatiivi	–	latomoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	latomo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi latoa + johdin -mo

Liittyvät sanat

• latoa, latoja, lados, ladelma, ladottavuus

Aiheesta muualla

• latomo Kielitoimiston sanakirjassa