levike

Suomi

Substantiivi

levike (48-A)

1. johonkin sen leventämiseksi lisättävä osa
2. levennetty tien osa

Ääntäminen

• IPA: /ˈleʋikeˣ/, [ˈle̞ʋik̟e̞]
• tavutus: le‧vi‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	levike	levikkeet
genetiivi	levikkeen	levikkeiden levikkeitten
partitiivi	levikettä	levikkeitä
akkusatiivi	levike; levikkeen	levikkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	levikkeessä	levikkeissä
elatiivi	levikkeestä	levikkeistä
illatiivi	levikkeeseen	levikkeisiin levikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	levikkeellä	levikkeillä
ablatiivi	levikkeeltä	levikkeiltä
allatiivi	levikkeelle	levikkeille
muut sijamuodot
essiivi	levikkeenä	levikkeinä
translatiivi	levikkeeksi	levikkeiksi
abessiivi	levikkeettä	levikkeittä
instruktiivi	–	levikkein
komitatiivi	–	levikkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	levikkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	leviket-

Aiheesta muualla

• levike Kielitoimiston sanakirjassa