lieve

Suomi

Substantiivi

lieve (48-E)

1. reunaosa, helmus

   Tyttö juoksi hameen liepeet hulmuten.

   Hän raotti takkinsa liepeitä — povitaskussa oli pullo.

2. kauluskäänne

   Vanhan paidan kauluksen liepeet olivat kuluneet, niin että vaate näytti nuhruiselta.

3. reuna-alue

   Hän asustaa jossakin Turun liepeillä.

4. yhdyssanoissa alkuosana tarkoittamassa jotain, mikä liittyy asiaan mahdollisesti haitallisena marginaali-ilmiönä

   Nopean kaupungistumisen lieveilmiöt kasautuivat uusiin lähiöihin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlie̯ʋeˣ/
• tavutus: lie‧ve

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lieve	liepeet
genetiivi	liepeen	liepeiden liepeitten
partitiivi	lievettä	liepeitä
akkusatiivi	lieve; liepeen	liepeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	liepeessä	liepeissä
elatiivi	liepeestä	liepeistä
illatiivi	liepeeseen	liepeisiin liepeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	liepeellä	liepeillä
ablatiivi	liepeeltä	liepeiltä
allatiivi	liepeelle	liepeille
muut sijamuodot
essiivi	liepeenä	liepeinä
translatiivi	liepeeksi	liepeiksi
abessiivi	liepeettä	liepeittä
instruktiivi	–	liepein
komitatiivi	–	liepeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	liepee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	lievet-

Käännökset

1. vaatteen osa

englanti: lapel

Liittyvät sanat

• laitama
• lievetakki

Yhdyssanat

alalieve, hameenlieve, lievealue, lieveilmiö, suolilieve, takalieve

Aiheesta muualla

• lieve Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

Adjektiivi

lieve m./f. (monikko lievi [luo] m./f.)

1. kevyt
2. lievä

   inflazione in lieve calo ad agosto