limppu

Suomi

Substantiivi

limppu (1-B) (monikko limput)

1. suuri ja paksu leipä

Ääntäminen

• IPA: /ˈlimpːu/, [ˈlimpːu]
• tavutus: limp‧pu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	limppu	limput
genetiivi	limpun	limppujen
partitiivi	limppua	limppuja
akkusatiivi	limppu; limpun	limput
sisäpaikallissijat
inessiivi	limpussa	limpuissa
elatiivi	limpusta	limpuista
illatiivi	limppuun	limppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	limpulla	limpuilla
ablatiivi	limpulta	limpuilta
allatiivi	limpulle	limpuille
muut sijamuodot
essiivi	limppuna	limppuina
translatiivi	limpuksi	limpuiksi
abessiivi	limputta	limpuitta
instruktiivi	–	limpuin
komitatiivi	–	limppuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	limpu-
vahva vartalo	limppu-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. suuri ja paksu leipä

englanti: loaf ranska: miche

ruotsi: limpa turkki: somun

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

imelälimppu, perunalimppu, piimälimppu, rouhelimppu, ruislimppu

Aiheesta muualla

• limppu Kielitoimiston sanakirjassa