limu

Suomi

Substantiivi

limu (1)

1. (puhekieltä) makea, hiilihapotettu virvoitusjuoma

Ääntäminen

• IPA: /ˈlimu/
• tavutus: li‧mu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	limu	limut
genetiivi	limun	limujen
partitiivi	limua	limuja
akkusatiivi	limu; limun	limut
sisäpaikallissijat
inessiivi	limussa	limuissa
elatiivi	limusta	limuista
illatiivi	limuun	limuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	limulla	limuilla
ablatiivi	limulta	limuilta
allatiivi	limulle	limuille
muut sijamuodot
essiivi	limuna	limuina
translatiivi	limuksi	limuiksi
abessiivi	limutta	limuitta
instruktiivi	–	limuin
komitatiivi	–	limuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	limu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• limppari, limsa

Yhdyssanat

limuviina

Aiheesta muualla

• limu Kielitoimiston sanakirjassa