limusiini

Katso artikkeli Limusiini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

limusiini (5)

1. pitkä loistoauto jossa tyypillisesti on kuljettajan ja matkustamon välillä suljettava seinä

Ääntäminen

• IPA: /ˈlimuˌsiːni/
• tavutus: li‧mu‧sii‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	limusiini	limusiinit
genetiivi	limusiinin	limusiinien (limusiinein)
partitiivi	limusiinia	limusiineja
akkusatiivi	limusiini; limusiinin	limusiinit
sisäpaikallissijat
inessiivi	limusiinissa	limusiineissa
elatiivi	limusiinista	limusiineista
illatiivi	limusiiniin	limusiineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	limusiinilla	limusiineilla
ablatiivi	limusiinilta	limusiineilta
allatiivi	limusiinille	limusiineille
muut sijamuodot
essiivi	limusiinina	limusiineina
translatiivi	limusiiniksi	limusiineiksi
abessiivi	limusiinitta	limusiineitta
instruktiivi	–	limusiinein
komitatiivi	–	limusiineine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	limusiini-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• limusiini Kielitoimiston sanakirjassa