lovi

Suomi

Substantiivi

lovi (7)

1. erityisesti tasaisessa materiaalissa tai pinnassa rako, pykälä
2. (kuvaannollisesti) jonkin jättämä aukko

   Brexit aiheuttaa noin 60 miljardin euron loven budjettiin. (yle.fi)

3. (šamanismi) jonkinlainen yliluonnollinen paikka tai olotila

   Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan puheen, joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä, joka lankeaa loveen ja jonka silmät avataan. (4. Mooseksen kirja 24:4, Raamattu 1938)

4. (arkikieltä) vagina

Ääntäminen

• IPA: /ˈloʋi/
• tavutus: lo‧vi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lovi	lovet
genetiivi	loven	lovien (lovein)
partitiivi	lovea	lovia
akkusatiivi	lovi; loven	lovet
sisäpaikallissijat
inessiivi	lovessa	lovissa
elatiivi	lovesta	lovista
illatiivi	loveen	loviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lovella	lovilla
ablatiivi	lovelta	lovilta
allatiivi	lovelle	loville
muut sijamuodot
essiivi	lovena	lovina
translatiivi	loveksi	loviksi
abessiivi	lovetta	lovitta
instruktiivi	–	lovin
komitatiivi	–	lovine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	love-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• langeta loveen

Johdokset

• verbit: loveta, lovittaa

Aiheesta muualla

• lovi Kielitoimiston sanakirjassa
• lovi Tieteen termipankissa

Kroatia

Substantiivi

lovi

1. yksikön datiivimuoto sanasta lova
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta lova

Verbi

lovi

1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä loviti
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä loviti