luennoida

Suomi

Verbi

luennoida (68) (taivutus)

1. ~ (elat.) esitelmöidä jstak, pitää luento jstak

   Hän luennoi(tsi) keskiajan kirjallisuudesta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluenˌnoi̯dɑˣ/
• tavutus: lu‧en‧noi‧da

Etymologia

verbi luento (heikko vartalo luenn|o- + pääte -oida)

Käännökset

1. esitelmöidä jstak, pitää luento jstak

englanti: lecture

kroatia: predavati

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: luennoija, luennoiminen, luennoitsija

Aiheesta muualla

• luennoida Kielitoimiston sanakirjassa
• luennoida Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 85 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa