luennoija

Suomi

Substantiivi

luennoija (12)

1. henkilö, joka luennoi

Ääntäminen

• IPA: /ˈluenˌnoi̯jɑ/
• tavutus: lu‧en‧noi‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luennoija	luennoijat
genetiivi	luennoijan	luennoijoiden luennoijoitten (luennoijain)
partitiivi	luennoijaa	luennoijoita
akkusatiivi	luennoija; luennoijan	luennoijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	luennoijassa	luennoijoissa
elatiivi	luennoijasta	luennoijoista
illatiivi	luennoijaan	luennoijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luennoijalla	luennoijoilla
ablatiivi	luennoijalta	luennoijoilta
allatiivi	luennoijalle	luennoijoille
muut sijamuodot
essiivi	luennoijana	luennoijoina
translatiivi	luennoijaksi	luennoijoiksi
abessiivi	luennoijatta	luennoijoitta
instruktiivi	–	luennoijoin
komitatiivi	–	luennoijoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	luennoija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi luennoida (vartalo luennoi- ) + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka luennoi

Ks. luennoitsija

Liittyvät sanat

• esitelmöitsijä

Synonyymit

• luennoitsija

Aiheesta muualla

• luennoija Kielitoimiston sanakirjassa