luisuminen

Suomi

Substantiivi

luisuminen (38)

1. teonnimi verbistä luisua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luisuminen	luisumiset
genetiivi	luisumisen	luisumisten luisumisien
partitiivi	luisumista	luisumisia
akkusatiivi	luisuminen; luisumisen	luisumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	luisumisessa	luisumisissa
elatiivi	luisumisesta	luisumisista
illatiivi	luisumiseen	luisumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luisumisella	luisumisilla
ablatiivi	luisumiselta	luisumisilta
allatiivi	luisumiselle	luisumisille
muut sijamuodot
essiivi	luisumisena (luisumisna)	luisumisina
translatiivi	luisumiseksi	luisumisiksi
abessiivi	luisumisetta	luisumisitta
instruktiivi	–	luisumisin
komitatiivi	–	luisumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	luisumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	luisumis-

Etymologia

• verbi luisua + johdin -minen