magi

Englanti

Substantiivi

magi

1. monikkomuoto sanasta magus

Islanti

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö			monikko
	epämääräinen	määräinen		epämääräinen	määräinen
nominatiivi	magi	maginn		magar	magarnir
akkusatiivi	maga	magann		maga	magana
datiivi	maga	maganum		magum	magunum
genetiivi	maga	magans		maga	maganna

magi m.

1. maha, vatsa

Latina

Substantiivi

magī

1. yksikön genetiivimuoto sanasta magus
2. monikkomuoto sanasta magus

   magi ab oriente venerunt Hierosolymam

   Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä (Matt. 2)

Ääntäminen

• (klassinen) [maɡiː]
• (kirkkolatina) [madʒi]

Ruotsi

Substantiivi

magi yl. (yks. määr. magin[luo], ei monikkoa)

1. magia, taikuus, noituus
2. taika

Ääntäminen

• IPA: [magi:]

Liittyvät sanat

• trolldom, svartkonst, signeri, häxeri, trollkonst, mystik