mahis

Suomi

Substantiivi

mahis (39)

1. (slangia) mahdollisuus

   Ei sillä ollu mitään mahiksia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑhis/
• tavutus: ma‧his

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mahis	mahikset
genetiivi	mahiksen	mahisten mahiksien
partitiivi	mahista	mahiksia
akkusatiivi	mahis; mahiksen	mahikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	mahiksessa	mahiksissa
elatiivi	mahiksesta	mahiksista
illatiivi	mahikseen	mahiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mahiksella	mahiksilla
ablatiivi	mahikselta	mahiksilta
allatiivi	mahikselle	mahiksille
muut sijamuodot
essiivi	mahiksena	mahiksina
translatiivi	mahikseksi	mahiksiksi
abessiivi	mahiksetta	mahiksitta
instruktiivi	–	mahiksin
komitatiivi	–	mahiksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mahikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	mahis-

Aiheesta muualla

• mahis Kielitoimiston sanakirjassa