malletti

Suomi

Substantiivi

malletti (5-C)

1. pehmeäpäinen kapula, jolla soitetaan laattasoittimia

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	malletti	malletit
genetiivi	malletin	mallettien (mallettein)
partitiivi	mallettia	malletteja
akkusatiivi	malletti; malletin	malletit
sisäpaikallissijat
inessiivi	malletissa	malleteissa
elatiivi	malletista	malleteista
illatiivi	mallettiin	malletteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	malletilla	malleteilla
ablatiivi	malletilta	malleteilta
allatiivi	malletille	malleteille
muut sijamuodot
essiivi	mallettina	malletteina
translatiivi	malletiksi	malleteiksi
abessiivi	malletitta	malleteitta
instruktiivi	–	malletein
komitatiivi	–	malletteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	malleti-
vahva vartalo	malletti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englannin kielestä, mallet

Käännökset

1. pehmeäpäinen kapula, jolla soitetaan laattasoittimia

englanti: mallet ranska: mailloche f.

ruotsi: mallett, klubba