mamero

Suomi

Substantiivi

mamero (2)

1. (slangia, halventava) mammanpoika

   Daiju umpeen mamero tai alkaa lätisee!

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑmero/
• tavutus: ma‧me‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mamero	mamerot
genetiivi	mameron	mamerojen mameroiden mameroitten
partitiivi	mameroa	mameroita mameroja
akkusatiivi	mamero; mameron	mamerot
sisäpaikallissijat
inessiivi	mamerossa	mameroissa
elatiivi	mamerosta	mameroista
illatiivi	mameroon	mameroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mamerolla	mameroilla
ablatiivi	mamerolta	mameroilta
allatiivi	mamerolle	mameroille
muut sijamuodot
essiivi	mamerona	mameroina
translatiivi	mameroksi	mameroiksi
abessiivi	mamerotta	mameroitta
instruktiivi	–	mameroin
komitatiivi	–	mameroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mamero-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-