mamma

Suomi

Substantiivi

mamma (9)

1. (arkikieltä) äiti
2. (arkikieltä) isän tai äidin äiti, naispuolinen isovanhempi

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑmːɑ/
• tavutus: mam‧ma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mamma	mammat
genetiivi	mamman	mammojen (mammain)
partitiivi	mammaa	mammoja
akkusatiivi	mamma; mamman	mammat
sisäpaikallissijat
inessiivi	mammassa	mammoissa
elatiivi	mammasta	mammoista
illatiivi	mammaan	mammoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mammalla	mammoilla
ablatiivi	mammalta	mammoilta
allatiivi	mammalle	mammoille
muut sijamuodot
essiivi	mammana	mammoina
translatiivi	mammaksi	mammoiksi
abessiivi	mammatta	mammoitta
instruktiivi	–	mammoin
komitatiivi	–	mammoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mamma-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• mammanpoika

Yhdyssanat

mammamekko, mammanpoika

Aiheesta muualla

• mamma Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

Substantiivi

mamma f. (monikko mamme [luo])

1. (arkikieltä) äiti

Liittyvät sanat

• madre

Latvia

Substantiivi

mamma f.

• äiti

Liittyvät sanat

Synonyymit

• māte

Ruotsi

Substantiivi

mamma yl. (1) (yks. määr. mamman[luo], mon. epämäär. mammor [luo], mon. määr. mammorna [luo])

1. (arkikieltä) äiti; emo; äitimuori

Liittyvät sanat

• mor, moder, mammaklänning

Aiheesta muualla

• mamma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tetum

Verbi

mamma

1. pureskella