matelu

Suomi

Substantiivi

matelu (2)

1. eteneminen ryömien tai madellen
2. (kuvaannollisesti) hitaasti eteneminen

   Liikenne mateli kohti pääkaupunkia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑt̪elu/
• tavutus: ma‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	matelu	matelut
genetiivi	matelun	matelujen mateluiden mateluitten
partitiivi	matelua	mateluita mateluja
akkusatiivi	matelu; matelun	matelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	matelussa	mateluissa
elatiivi	matelusta	mateluista
illatiivi	mateluun	mateluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	matelulla	mateluilla
ablatiivi	matelulta	mateluilta
allatiivi	matelulle	mateluille
muut sijamuodot
essiivi	mateluna	mateluina
translatiivi	mateluksi	mateluiksi
abessiivi	matelutta	mateluitta
instruktiivi	–	mateluin
komitatiivi	–	mateluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	matelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi madella ((vahva) vokaalivartalo matele- ) + johdin -u

Käännökset

1. eteneminen ryömien tai madellen

englanti: crawling

Liittyvät sanat

Synonyymit

• mateleminen

Yhdyssanat

matelukaista, mateluvaihde, mateluvauhti

Anagrammit

lemuta, lumeta, meluta

Aiheesta muualla

• matelu Kielitoimiston sanakirjassa