maxim

Englanti

Substantiivi

maxim (monikko maxims)

1. (filosofia) maksiimi, elämänohje

Ido

Adverbi

maxim

1. eniten

Romania

Adjektiivi

maxim m./n., maximă f., monikko: maximi m., maxime f./n. (määräiset muodot: maximul m./n., maxima f., maximii m., maximele f./n.)

1. maksimi-

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui maxim
määräinen	maximului
monikko	unor maximuri
määräinen	maximurilor

maxim n. (määräinen: maximul, monikko: maximuri, määräinen: maximurile)

1. maksimi

Ruotsi

Substantiivi

maxim yl. (3) (yks. määr. maximen [luo], mon. epämäär. maximer [luo], mon. määr. maximerna [luo])

1. periaate
2. elämänohje, mietelause