maksimi

Suomi

Substantiivi

maksimi (6)

1. arvon suurin mahdollinen määrä tai aste

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑksimi/
• tavutus: mak‧si‧mi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	maksimi	maksimit
genetiivi	maksimin	maksimien maksimeiden maksimeitten
partitiivi	maksimia	maksimeita maksimeja
akkusatiivi	maksimi; maksimin	maksimit
sisäpaikallissijat
inessiivi	maksimissa	maksimeissa
elatiivi	maksimista	maksimeista
illatiivi	maksimiin	maksimeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	maksimilla	maksimeilla
ablatiivi	maksimilta	maksimeilta
allatiivi	maksimille	maksimeille
muut sijamuodot
essiivi	maksimina	maksimeina
translatiivi	maksimiksi	maksimeiksi
abessiivi	maksimitta	maksimeitta
instruktiivi	–	maksimein
komitatiivi	–	maksimeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	maksimi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. arvon suurin mahdollinen määrä tai aste

englanti: maximum espanja: máximo m. italia: massimo m. ranska: maximum

romania: maxim n. thai: จำนวนสูงสุด venäjä: максимум

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• minimi

Johdokset ja muut sanueen sanat

• adjektiivit: maksimaalinen
• verbit: maksimoida

Yhdyssanat

maksimiannos, maksimiarvo, maksimikorkeus, maksimikortti, maksimimäärä, maksiminopeus

Alakäsitteet

• globaali maksimi
• paikallinen maksimi

Aiheesta muualla

• maksimi Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4622 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa