meritus

Esperanto

Verbi

meritus

1. (taivutusmuoto) konditionaalimuoto verbistä meriti

Latina

Verbi

meritus m., merita f., meritum n.

1. partisiipin perfekti verbistä mereō

Taivutus

yksikkö					monikko
sijamuoto	maskuliini	feminiini	neutri		sijamuoto	maskuliini	feminiini	neutri
nominatiivi	meritus	merita	meritum		nominatiivi	meritī	meritae	merita
akkusatiivi	meritum	meritam	meritum		akkusatiivi	meritōs	meritās	merita
genetiivi	meritī	meritae	meritī		genetiivi	meritōrum	meritārum	meritōrum
datiivi	meritō	meritae	meritō		datiivi	meritīs	meritīs	meritīs
ablatiivi	meritō	meritā	meritō		ablatiivi	meritīs	meritīs	meritīs