messinki

Katso artikkeli Messinki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

messinki (5-G)

1. seosmetalli, joka on kuparin ja sinkin seos eli lejeerinki

Ääntäminen

• IPA: /ˈmesːiŋki/, [ˈme̞sːiŋk̟i]
• tavutus: mes‧sin‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	messinki	messingit
genetiivi	messingin	messinkien (messinkein)
partitiivi	messinkiä	messinkejä
akkusatiivi	messinki; messingin	messingit
sisäpaikallissijat
inessiivi	messingissä	messingeissä
elatiivi	messingistä	messingeistä
illatiivi	messinkiin	messinkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	messingillä	messingeillä
ablatiivi	messingiltä	messingeiltä
allatiivi	messingille	messingeille
muut sijamuodot
essiivi	messinkinä	messinkeinä
translatiivi	messingiksi	messingeiksi
abessiivi	messingittä	messingeittä
instruktiivi	–	messingein
komitatiivi	–	messinkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	messingi-
vahva vartalo	messinki-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. seosmetalli, joka on kuparin ja sinkin seos

azeri: bürünc englanti: brass espanja: latón m. inarinsaame: messig liivi: vāldavašk ranska: laiton m.

ruotsi: mässing saksa: Messing n. turkki: pirinç unkari: sárgaréz venäjä: латунь f. viro: messing

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: messinkinen

Yhdyssanat

messinkijuote, messinkilevy, messinkipuhallin, messinkiruuvi

Idiomit

• olla suu messingillä — hymyillä

Aiheesta muualla

• messinki Kielitoimiston sanakirjassa
• messinki Suomen murteiden sanakirjassa
• messinki Suomen etymologisessa sanakirjassa