metodi

Suomi

Substantiivi

metodi (6)

1. menetelmä
2. (ohjelmointi) eräiden ohjelmointikielten termi jäsenfunktiolle

Ääntäminen

• IPA: /ˈmet̪odi/
• tavutus: me‧to‧di

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	metodi	metodit
genetiivi	metodin	metodien metodeiden metodeitten
partitiivi	metodia	metodeita metodeja
akkusatiivi	metodi; metodin	metodit
sisäpaikallissijat
inessiivi	metodissa	metodeissa
elatiivi	metodista	metodeista
illatiivi	metodiin	metodeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	metodilla	metodeilla
ablatiivi	metodilta	metodeilta
allatiivi	metodille	metodeille
muut sijamuodot
essiivi	metodina	metodeina
translatiivi	metodiksi	metodeiksi
abessiivi	metoditta	metodeitta
instruktiivi	–	metodein
komitatiivi	–	metodeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	metodi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• svetisismi sanasta metod

Käännökset

1. menetelmä

Ks. menetelmä

Liittyvät sanat

• metodinen
• metodiikka
• metodismi

Yhdyssanat

kasvatusmetodi, metodioppi, opetusmetodi, tutkimusmetodi

Aiheesta muualla

• metodi Kielitoimiston sanakirjassa
• metodi Tieteen termipankissa

Kroatia

Substantiivi

metódi

1. yksikön datiivimuoto sanasta metoda
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta metoda

Ääntäminen

• IPA: /me'tǒːdi/