miehisyys

Suomi

Substantiivi

miehisyys (40)

1. se, että on miehinen

Ääntäminen

• IPA: /ˈmie̯hisyːs/
• tavutus: mie‧hi‧syys

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	miehisyys	miehisyydet
genetiivi	miehisyyden	miehisyyksien
partitiivi	miehisyyttä	miehisyyksiä
akkusatiivi	miehisyys; miehisyyden	miehisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi	miehisyydessä	miehisyyksissä
elatiivi	miehisyydestä	miehisyyksistä
illatiivi	miehisyyteen	miehisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	miehisyydellä	miehisyyksillä
ablatiivi	miehisyydeltä	miehisyyksiltä
allatiivi	miehisyydelle	miehisyyksille
muut sijamuodot
essiivi	miehisyytenä	miehisyyksinä
translatiivi	miehisyydeksi	miehisyyksiksi
abessiivi	miehisyydettä	miehisyyksittä
instruktiivi	–	miehisyyksin
komitatiivi	–	miehisyyksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	miehisyyde-
vahva vartalo	miehisyyte-
konsonantti- vartalo	miehisyyt-

Etymologia

adjektiivi miehinen (vokaalivartalo miehise- ) + johdin -yys

Käännökset

1. se, että on miehinen

englanti: masculinity, manliness

turkki: erkeklik

Aiheesta muualla

• miehisyys Kielitoimiston sanakirjassa