mikro

Katso artikkeli Mikro Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

mikro (1)

1. (arkikieltä) mikroaaltouuni
2. (arkikieltä) mikrotietokone
3. (puhekieltä) mikrotaloustiede

   mikron kurssi

Ääntäminen

• IPA: /ˈmikro/
• tavutus: mik‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mikro	mikrot
genetiivi	mikron	mikrojen
partitiivi	mikroa	mikroja
akkusatiivi	mikro; mikron	mikrot
sisäpaikallissijat
inessiivi	mikrossa	mikroissa
elatiivi	mikrosta	mikroista
illatiivi	mikroon	mikroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mikrolla	mikroilla
ablatiivi	mikrolta	mikroilta
allatiivi	mikrolle	mikroille
muut sijamuodot
essiivi	mikrona	mikroina
translatiivi	mikroksi	mikroiksi
abessiivi	mikrotta	mikroitta
instruktiivi	–	mikroin
komitatiivi	–	mikroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mikro-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. mikroaaltouuni

Ks. mikroaaltouuni

2. mikrotietokone

Ks. mikrotietokone

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: mikrottaa

Yhdyssanat

kotimikro, mikrokupu, mikroruoka, mikrotuki, mikrotukihenkilö, mikrouuni, mikrovalokuva, pöytämikro, salkkumikro, sylimikro

Aiheesta muualla

• mikro Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4080 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

Substantiivi

mikro yl. (2) (yks. määr. mikron [luo], mon. epämäär. mikrovågsugnar [luo], mon. määr. mikrovågsugnarna [luo])

1. (arkikieltä) mikroaaltouuni

Puola

Adjektiivi

mikro (taipumaton)

1. pienois-, miniatyyri-

   w skali mikro – pienoismittakaavassa