ministeriö

Katso myös: ministerio, ministério

Katso artikkeli Ministeriö Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

ministeriö (3)

1. valtion hallituksen tietyn hallinnonhaaran osasto. Suomessa ministeriö on valtioneuvoston toimivaltainen osasto, jota johtaa se ministeri, jonka toimialaan ao. ministeriö kuuluu. Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ministeriö	ministeriöt
genetiivi	ministeriön	ministeriöiden ministeriöitten
partitiivi	ministeriötä	ministeriöitä
akkusatiivi	ministeriö; ministeriön	ministeriöt
sisäpaikallissijat
inessiivi	ministeriössä	ministeriöissä
elatiivi	ministeriöstä	ministeriöistä
illatiivi	ministeriöön	ministeriöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ministeriöllä	ministeriöillä
ablatiivi	ministeriöltä	ministeriöiltä
allatiivi	ministeriölle	ministeriöille
muut sijamuodot
essiivi	ministeriönä	ministeriöinä
translatiivi	ministeriöksi	ministeriöiksi
abessiivi	ministeriöttä	ministeriöittä
instruktiivi	–	ministeriöin
komitatiivi	–	ministeriöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ministeriö-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• ministeri + -iö

Käännökset

1. valtion hallituksen tietyn hallinnonhaaran osasto

bulgaria: министерство n. englanti: ministry, department espanja: ministerio m. hollanti: ministerie n. italia: ministero m. puola: ministerstwo ranska: ministère

romania: minister n. ruotsi: ministerium saksa: Ministerium tšekki: ministerstvo turkki: bakanlık unkari: minisztérium venäjä: министерство n.

Liittyvät sanat

• ministeri
• valtioneuvosto
• korkea virkamies

Yhdyssanat

liikenneministeriö, metsätalousministeriö, puolustusministeriö, sisäasianministeriö, ulkoasianministeriö, valtiovarainministeriö

Aiheesta muualla

• ministeriö Kielitoimiston sanakirjassa
• ministeriö Tieteen termipankissa
• Artikkeli 1040 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa