mir

Suomi

Katso artikkeli Mir (kyläyhteisö Venäjällä) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

mir

1. (historia) yhteisvastuullinen kyläkunta Venäjällä v. 1600-1911

Etymologia

sitaattilaina venäjästä (мир, ennen v. 1918 міръ)

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö
nominatiivi	mȋr
genetiivi	mȋra
datiivi-lokatiivi	mȋruD míruL
akkusatiivi	mȋr
vokatiivi	miru
instrumentaali	mȋrom

mȋr m. 

1. rauha
2. eläke (eläkkeellä oleminen)
3. (murteellinen) muuri

Ääntäminen

• IPA: /mîːr/
• tavutus: mir

Liittyvät sanat

• mirovni

Synonyymit

• (eläke) mirovina

Aiheesta muualla

• mȋr Hrvatski jezični portal

Saksa

Pronomini

mir

1. (persoonapronomini) datiivimuoto sanasta ich
2. (refleksiivinen) yksikön ensimmäisen persoonan refleksiivipronominin datiivimuoto

   Ich konnte mir mal nicht vorstellen, was sie über sich haben ergehen lassen müssen.

   En voinut kuvitellakaan, mitä he ovat joutuneet sietämään. (sich (= dat.) vorstellen)

Serbia

Substantiivi

mȋr m. (kyrillinen мир)

1. rauha

Sloveeni

Substantiivi

mir m.

1. rauha