miru

Esperanto

Verbi

miru

1. (taivutusmuoto) imperatiivimuoto verbistä miri

Japani

Latinisointi

miru

1. rōmaji-transkriptio sanasta 見る

Kroatia

Substantiivi

miru

1. yksikön datiivimuoto sanasta mir
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta mir

Ääntäminen

• IPA: /'mîːru/ (datiivi), /'mǐːru/ (lokatiivi)

Substantiivi

miru

1. yksikön akkusatiivimuoto sanasta mira

Latvia

Verbi

miru

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preteriti verbistä mirt

Pitjantjatjara

Substantiivi

miru

1. keihässoturi, keihäsmies