modernius

Suomi

Substantiivi

modernius (40)

1. se, että on moderni

Ääntäminen

• IPA: /ˈmoderˌnius/ tai /ˈmoderniu̯s/
• tavutus: mo‧der‧ni‧us / mo‧der‧nius

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	modernius	moderniudet
genetiivi	moderniuden	moderniuksien
partitiivi	moderniutta	moderniuksia
akkusatiivi	modernius; moderniuden	moderniudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	moderniudessa	moderniuksissa
elatiivi	moderniudesta	moderniuksista
illatiivi	moderniuteen	moderniuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	moderniudella	moderniuksilla
ablatiivi	moderniudelta	moderniuksilta
allatiivi	moderniudelle	moderniuksille
muut sijamuodot
essiivi	moderniutena	moderniuksina
translatiivi	moderniudeksi	moderniuksiksi
abessiivi	moderniudetta	moderniuksitta
instruktiivi	–	moderniuksin
komitatiivi	–	moderniuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	moderniude-
vahva vartalo	moderniute-
konsonantti- vartalo	moderniut-

Etymologia

• adjektiivi moderni + johdin -us

Käännökset

1. se, että on moderni

englanti: modernity

Aiheesta muualla

• modernius Kielitoimiston sanakirjassa