monomeeri

Suomi

Substantiivi

monomeeri (5)

1. (kemia) pieni molekyyli, joka voi sitoutua kemiallisesti toisiin monomeereihin muodostaen polymeerin

Ääntäminen

• IPA: /ˈmo.noˌmeː.ri/

Etymologia

Tälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.

Käännökset

1. pieni molekyyli, joka voi sitoutua kemiallisesti toisiin monomeereihin muodostaen polymeerin

englanti: monomer ranska: monomère m. ruotsi: monomer

saksa: Monomer n. venäjä: мономер m.

Liittyvät sanat

• oligomeeri
• polymeeri

Aiheesta muualla

• monomeeri Tieteen termipankissa