motta

Ruotsi

Verbi

motta (epäsäännöllinen)

1. ottaa vastaan, hyväksyä

Taivutus

• Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu myös infinitiivissä ja preesensissä vahvasti (alkuperäisen) -g-vartalon mukaan: mottaga, mottager, mottog, mottagit.

Taivutus – motta
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	mottar (mottager)	mottas (mottags, mottages)
imperfekti	mottog	mottogs
supiini	mottagit	mottagits
imperatiivi	motta (mottag)	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: motta, mottaga
• passiivin infinitiivi: mottas, mottagas
• aktiivin part. prees: mottagande
• passiivin part. prees: mottagandes
• part. perf.: yl. mottagen, n. mottaget, määr./mon. mottagna

Etymologia

mot- + ta

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• mottaga (vanhahtava)

Johdokset

• substantiivit: mottagare, mottagning