naruttaa

Suomi

Verbi

naruttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. puijata, vetää nenästä

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑrut̪ːɑːˣ/
• tavutus: na‧rut‧taa

Etymologia

• substantiivi naru (vartalo naru- + pääte -ttaa)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: naruttaminen, narutus

Aiheesta muualla

• naruttaa Kielitoimiston sanakirjassa