nautinto

Suomi

Substantiivi

nautinto (1-J)

1. mielihyvää tuottava asia

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑu̯t̪int̪o/
• tavutus: nau‧tin‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nautinto	nautinnot
genetiivi	nautinnon	nautintojen
partitiivi	nautintoa	nautintoja
akkusatiivi	nautinto; nautinnon	nautinnot
sisäpaikallissijat
inessiivi	nautinnossa	nautinnoissa
elatiivi	nautinnosta	nautinnoista
illatiivi	nautintoon	nautintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nautinnolla	nautinnoilla
ablatiivi	nautinnolta	nautinnoilta
allatiivi	nautinnolle	nautinnoille
muut sijamuodot
essiivi	nautintona	nautintoina
translatiivi	nautinnoksi	nautinnoiksi
abessiivi	nautinnotta	nautinnoitta
instruktiivi	–	nautinnoin
komitatiivi	–	nautintoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	nautinno-
vahva vartalo	nautinto-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. mielihyvää tuottava asia

englanti: pleasure

ranska: plaisir m.

Liittyvät sanat

• nautintoaine

Johdokset

• adjektiivit: nautinnokas, nautinnollinen

Yhdyssanat

nautinnonhalu, nautinnonhimo, nautintoaine, taidenautinto

Aiheesta muualla

• nautinto Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 324 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa