nega

Suomi

Substantiivi

nega (9)

1. (puhekieltä) negatiivi

Ääntäminen

• IPA: /ˈnegɑ/
• tavutus: ne‧ga

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nega	negat
genetiivi	negan	negojen (negain)
partitiivi	negaa	negoja
akkusatiivi	nega; negan	negat
sisäpaikallissijat
inessiivi	negassa	negoissa
elatiivi	negasta	negoista
illatiivi	negaan	negoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	negalla	negoilla
ablatiivi	negalta	negoilta
allatiivi	negalle	negoille
muut sijamuodot
essiivi	negana	negoina
translatiivi	negaksi	negoiksi
abessiivi	negatta	negoitta
instruktiivi	–	negoin
komitatiivi	–	negoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nega-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• nega Kielitoimiston sanakirjassa