nippu

Suomi

Substantiivi

nippu

1. kiinteä, säilytystä tai kuljetusta varten yhdistetty joukko esineitä; kimppu

   Asianajajalla oli mukanaan paksu nippu papereita.

   Kaikki tukit on kuljetettava tänään. Tuolla on vielä nippu.

Ääntäminen

• IPA: /ˈnipːu/
• tavutus: nip‧pu

Käännökset

1. joukko esineitä

englanti: bunch turkki: deste, demet

unkari: csokor viro: punt, kimp

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbi: nipuittain
• verbit: niputtaa

Yhdyssanat

• nippulautta, nippumäärin, nippunosturi, nippuside, nippu-uitto
• lehtinippu, paperinippu, pöllinippu, rimanippu, seiväsnippu, tukkinippu

Aiheesta muualla

• nippu Kielitoimiston sanakirjassa