niskoitteleva

Suomi

Verbi

niskoitteleva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä niskoitella

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	niskoitteleva	niskoittelevat
genetiivi	niskoittelevan	niskoittelevien (niskoittelevain)
partitiivi	niskoittelevaa	niskoittelevia
akkusatiivi	niskoitteleva; niskoittelevan	niskoittelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	niskoittelevassa	niskoittelevissa
elatiivi	niskoittelevasta	niskoittelevista
illatiivi	niskoittelevaan	niskoitteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	niskoittelevalla	niskoittelevilla
ablatiivi	niskoittelevalta	niskoittelevilta
allatiivi	niskoittelevalle	niskoitteleville
muut sijamuodot
essiivi	niskoittelevana	niskoittelevina
translatiivi	niskoittelevaksi	niskoitteleviksi
abessiivi	niskoittelevatta	niskoittelevitta
instruktiivi	–	niskoittelevin
komitatiivi	–	niskoittelevine
vartalot
vokaalivartalo	{{{vart.vok}}}
heikko vartalo	{{{vart.heik}}}
vahva vartalo	{{{vart.vah}}}
konsonantti- vartalo	{{{vart.kons}}}